Katsoo alaspäin ja nauraa

Tulevaisuus pelottaa. Juuri nyt kaikki on ihan ookoosti, kavereiden kanssa menee suhteellisen hyvin, niin kuin perheenkin. Syöminenkin sujuu hyvin, semmoista 500-600 kalorin luokkaa päivässä.

Tunnen taas olevani jotenkin ruma ja ällöttävä. Ihan kuin kaikki katsoisi mua alaspain, nauraisi vain. Varmaan niin ne tekeekin. Miksi pelkään aina kaikkien hylkäävän mut?  

Maha kurnii inhottavasti ja äänekkäästi. Jossain vaiheessa tulee todella huono olo. Ajattelen hitaammin kuin ennen ja kirjoitusvirheitä satelee. Kylmä. Päätä särkee. Näen huonosti. Saan salaperäisiä mustelmia käsiini. Tunnen kummallista kipua paikoittain vartalollani. En kuitenkaan unelmoi ruuasta, enkä syö. Se on kaikkein tärkeintä.