En kestä itseäni

Suunnitelmat muuttuu koko ajan. Mä en kestä itseäni. Siksi aion laihduttaa 10 kiloa niin nopeasti kuin mahdollista. Kyllä, olen lihonut taas. Paljon. Tänä aamuna painoin 61.3kg. Oksettavaa. Olen oksettava.

Tänään olen syönyt 445 kalorin edestä ruokaa. Oikeasti mun ei pitänyt syödä mitään.

Vaikka en vielä olekaan

Ei saa syödä... Ei saa syödä.
Mun äiti on huolissaan. Siitä, kun mä syön niin paljon herkkuja.

Oksensin taas. Huoh.

Vaikka en vielä innoissani ole, tulen vielä olemaan. Kaikki järjestyy, tiedän sen. Kaikki tulee olemaan hyvin ja minä tulen olemaan onnellinen. Alan nähdä itseni hymyilemässä ihan vain onnellisuuttani.

Mikään ei onnistu. Tuntuu, kuin aika vain lipsuisi ohitseni, enkä ehdi tehdä mitään.
Tällä hetkellä kaikki on huonosti, mutta ehkä pahan jälkeen hyvä tuntuu vieläkin paremmalta?

Näen mutten huomaa

Mä olen kyllästynyt siihen, ettei kukaan ota mua tosissaan. Vaikka naama punaisena huudan: "Mä haluan pois täältä, en jaksa!" ja vahingossa jätän kaloritaulukoita pöydille, ei kukaan välitä. Toisaalta, tuskin mikään olisi paremmin, vaikka he välittäisivätkin.

Pelkään, että kaikki näkee mun lävitseni. En halua antaa itsestäni kenellekään liikaa. Annan kuitenkin. Mutten  tarpeeksi.
Niin monet ihmiset näkee, muttei reagoi. Miksi?

Joskus toivoisin voivani kertoa teille, kuka olen. Haluaisin pystyä selittää kaiken, niin että edes te ymmärrätte. Tiedän kuitenkin, etten pystyisi siihen.

Haluan tuntea kipua. Haluan satuttaa itseäni, haluan hitaasti yltyvää tuskaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä. Kyllä ne näkee. Ei ne vaan välitä.

Tämä on niin ristiriitaista sen takia, etten kestä olla kahlittu. Haluan olla vapaa ja päättää itse omista tekemisistäni. Kunnioitan myös toisten reviirejä. Ehkä on vain niin, että minäkin näen, mutten huomaa.

Toimiva

Mun seksuaalisuuteni on alkanut heräillä. Tunnen taas sitä pientä kihelmöintiä ajatellessani joitain henkilöitä. Mietteisiini pääsevät jopa naiset, vaikka en siihenpäin suuntautunut olekaan. Tuntuu tavallaan hyvältä. Olla vähän normaalimpi, tuntea vartalonsa toimivaksi.

Toisella hetkellä meinaan purskahtaa itkuun, ja toisella kaikki tuntuu niin ihanalta ja hymyilen makeasti. En tiedä mitä tehdä.
Paino laskenut 100g.

Iski

Nyt se iski muhun. Totaaliväsymys. Laihdutus ei ole mennyt tarpeeksi hyvin, olen ahminutkin, Tällä hetkellä paino 58.8kg. Eilen se oli 58.6kg. En tiedä miksi teen mitäkin, kun ei mua oikein kiinnosta mikään. Sohvalla suklaan mussuttaminen voisi ollakin ihan kivaa. Niin, sen pienen hetken.

Söin äsken kaksi porkkanaa ja mua masentaa.

Toi katto mua silleen

Mulla on taas sellainen vaihe päällä, että luulen kaikkien olevan ihastuneita muhun. Tällä hetkellä siis kuvittelen ainakin viiden kaverini olevan kiinnostuneita musta, vaikka tosiasiassa asia ei varmaankaan näin ole.

Katselin juuri paljaita reisiäni. Hui kamala. En tajunnutkaan, että olen noin lihava! Ihan kamalaa katsottavaa. Onneksi nyt en kuitenkaan aio vaipua itsesääliin ja -vihaan, vaan saan itsevarmuuteni ja innokkuuteni siitä, että ajattelen itseni laihana. Tiedän nimittäin sitä olevani pian.

Aamupaino ei ollut muuttunut, edelleen se 59.1kg. Huomenna toivoisin sen olevan 58 alkava.

Uskon itseeni

Mulla on niin mahtavan itsevarma olo! Mä tiedän, että mä onnistun niin tässä, kuin kaikessa muussakin mitä yritän. En anna muiden epäilysten haitata, eihän kukaan muhun ole koskaan uskonutkaan. En anna sen estää!

Ihan kuin mun elämäni olisi muuttunut radikaalisti ihan muutamassa päivässä. Vihdoinkin se muutos, jota olen kaivannut. Koko maailma näyttää, tuoksuu ja huokuu jotain erilaista kuin ennen.

Tosin laihdutus ei sujunut tänään aivan toivotulla tavalla. Kaloreita tuli melkein 1600 (liikunnalla kulutin yli 500 kaloria kumminkin...). Aamupaino oli 59.1kg, eli -400g.

Innoissaan!

Tää projekti tekee mut melkein onnelliseksi. Vihdoinkin lopetan itseni kiusaamisen ja annan itseni olla kaunis. Askartelin hienon vihkon itselleni, johon merkkaan joka päivä kaiken mitä syön, kaikki urheilut, kalorit, painon ja nukutut tunnit. Äärimmäisen motivoivaa. Mä olen niin innoissani tästä!

Haluaisin painaa 50kg. Siihen kuitenkin on edettävä vähän hitaammin kuin 4 viikossa, sillä tänä aamuna paino 59.5kg. Menkat juuri alkoi, en tiedä onko sillä sitten tekemistä ton painon kanssa...
54kg olisi hyvä. Eli 5.5kg pudotusta vajaassa kuukaudessa.
Niin ja hei. Mikäli olen tyytyväinen esimerkiksi 53- tai 52-kiloisena, niin siihen sitten jään. Ei saa päästää tiettyä painoa pakkomielteeksi.

Tänään söin erittäin terveellisesti vajaan 900 kalorin edestä. En kyllä tajua, miten noita kaloreita tulikin noin vähän! Paljon salaattia, kuituja ja proteiinia mahtui siihen!
Liikuin tunnin ja kulutin sillä ehkä 400-500 kaloria.

Suunnitelma

17. maaliskuuta - 14. huhtikuuta suunnitelma (suuntaa-antava)

klo. 7:30 aamupala: puuro

klo. 12:00 lounas: kouluruoka / viikonloppuisin ei mitään

klo. 15-16 välipala: ruisleipä + kinkku + kurkku tai tomaatti / jogurtti + hedelmä / (katkarapu)salaatti

klo. 18-> päivällinen/illallinen: kotiruoka / ei mitään

• Jos et ehdi syödä ateriaa oikeaan aikaan, jätä se kokonaan välistä

• Urheilua 5 kertaa viikossa + reippaasti hyötyliikuntaa

• Jos tulee "pakko syödä"-tilanne, jätä muu(t) ateria(t) välistä

Kämpän on oltava siisti ja läksyt pitää tehdä. Kunnon yöunet on aina plussaa! Joka aamu käyn vaa'alla ja merkkaan tuloksen päiväkirjaani. Blogiini merkkaan painon aina kun voin.

Jes! Näillä eväillä mennään! 

4 viikkoa

 Taas tein sen saman virheen. Ahmin. Niin kuin joka hemmetin ikinen päivä! Koulun jälkeen mulla on aina hetki aikaa olla ja rauhoittua ennen pakollisia velvollisuuksia ja askareita (joita en kuitenkaan saa aikaseksi tehtyä...), ja niin kauan kuin syön, rauhan hetki jatkuu. Niinpä syöminen menee aina täysin liiallisuuksiin.

Mä oksensin äsken.

Pitää ilmeisesti ryhtyä jollekin tiukalle dieetille, jotta mulla on tarkat säädökset ruoka-aikojen ja -määrien suhteen. Ja lopulta siitä syntyy uusi rutiini ja pääsen eroon tästä uhkaavan huonosta vanhasta. Kehittelempä siis näin alkuun itselleni vaikka 4 viikon dieetin. Samalla keskityn myös ulkonäön muihin osa-alueisiin, laihuus ei riitä minulle. 52-kiloisena pukeuduin nuhruisiin college-housuihin ja yli-isoihin, kahvin tahrimiin huppareihin. Tällä kertaa aion hoitaa ihoani, hampaitani, hiuksiani ja kynsiäni, sekä käydä shoppailemassa ja panostaa joka päivä pukeutumiseen.

Suunnittelen tämän dieetin tänä iltana huolella ja tulen sitten postaamaan sen kaikki tiedot tänne bloginkin puolelle. Alan samalla pitää ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa aina mukana, ei ainoastaan netissä.

 

 

Mitä pelkään

Mitä mä oikeasti pelkään? En pääse melkein päivittäisestä ahmimisesta eroon, en sitten millään. Olen kokeillut tosin vain itsekurimenetelmää, sekä tietty "pysy poissa kotoa"-keinoa. Oksentaminen jäi jo pois, siihen en enää halua palata. Onnekseni ahmimiskohtausten kalorit jäävät kohtuuden rajoihin, joten en liho ainakaan merkittävästi. Tai ehkä tästä olisi helpompi päästä eroon, jos se olisi ihan kunnon elämää näkyvästi haittaava ongelma. Ei tämä muuta tee kuin syö itsetuntoani.

Tiedän, että ratkaistakseni ongelmani mun pitää alkaa ajatella eri tavalla. En vain tiedä, että mitä teen väärin ja mitä tulisi tehdä. Masentaa ajatella, että luultavasti huominen on ihan samanlainen kuin tämäkin päivä - koulusta kotiin päästyäni olen vielä ihan varma, etten mokaa. Sitten syön välipalaa, sitten vähän lisää, sitten huomaankin liikkumisen ja jopa hengittämisen olevan vaikeaa.

Haluan muuttaa elämäni, useimmat päiväni rutiinit ja pohtia ajatusmaailmaani. Mitä minä arvostan ihmisessä? Miksi? Miksi arvostan jotain piirrettä jossain muussa, mutta itsessäni se on oksettavaa ja säälittävää?

Tunnustan

Dianna antoi minulle tällaisen tunnustuksen, kiitoksia vain paljon!

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia.Liebster palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikki blogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heillejättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikki blogilleen!

Sokerihumalaa
Liha tottelee kuria
Täydelliseksi
Mortal Spell
Angels of Mine

Mun oli tosi vaikeeta valita blogit tähän, kun hyviä blogeja on niin paljon! Varmasti unohdin osan ihanihan lemppariblogeistanikin...

Kyynelet

Ihan sama, kuinka monta kertaa mä toistan, etten jaksa. Jaksan kumminkin. Herään silti joka aamu ja suoritan velvollisuuteni, vaikken ehkä ihan niin hyvin kuin kuuluisi. On jaksettava. Kaikki muutkin jaksaa. Tuskin olen mitenkään erityinen; kaikilla muillakin on varmasti heikot hetkensä ja kyyneliin hukutetut iltansa.

Jaloilleen tippunut

Kaikki tuntuu menevän niin paljon paremmin, kun syömiset menee hyvin. Painoakin on tippunut kilo.

Tänään ratkesin koulun jälkeen koluamaan kaapit tyhjiksi ruuasta. Mahani turposi ja uskoin syöneeni ihan liikaa. Sitten laskin kalorit. Kappas, eihän niitä tullutkaan kuin alle 1000 koko päivältä. Liikunnalla kulutetut kalorit sitä reilun 500 luokkaa. Tuskin ainakaan lihon.

Mä katselin tänään sitä poikaa. Löysin siitä paljon vikoja. Eiköhän kiinnostus lopahda pian. Tai onhan se aika paljon jo lopahtanutkin. Eikä mulla muutenkaan ole aikaa pojille. Pitää keskittyä itseeni.
Unelmoin kesästä ja siitä kuinka upealta tulen silloin näyttämään. Ihanat vaatteet, kaunis vartalo ja kiiltävät hiukset. Ei koulua, ei huonoa omatuntoa tekemättömistä kotitehtävistä.