tiistai 13. maaliskuuta 2012

Kyynelet

Ihan sama, kuinka monta kertaa mä toistan, etten jaksa. Jaksan kumminkin. Herään silti joka aamu ja suoritan velvollisuuteni, vaikken ehkä ihan niin hyvin kuin kuuluisi. On jaksettava. Kaikki muutkin jaksaa. Tuskin olen mitenkään erityinen; kaikilla muillakin on varmasti heikot hetkensä ja kyyneliin hukutetut iltansa.

4 kommenttia:

  1. joskus tuntuu että kaikilla muilla on elämä niin täydellisen olosesti. Hokevat kuinka onnellisia nyt olevat. Yritän just muistuttaa itteeni että pohjimmiltaan me ihmiset ollaan samanlaisia. Ja samalla erilaisia. Mutta mun täytyy muistaa että en oo yksin. Se auttaa jaksaan. Kiitos siis sulle että pidät tätä blogia.<3 Et arvaakkaan kuinka tärkeetä mun on aina välillä tuntea että en oo ainoa jolla menee joskus huonommin. Toivon sulle kaikkee hyvää mahdollisimman paljon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että mun blogini auttaa jotakuta! Muakin aina jotenkin helpottaa lukijoiden tsemppaavat ja hyväksyvät kommentit.
      Kiitos kommentoinnista ja kaikkea hyvää sinullekin! <3

      Poista