Mä olen kyllästynyt siihen, ettei kukaan ota mua tosissaan. Vaikka naama punaisena huudan:
"Mä haluan pois täältä, en jaksa!" ja vahingossa jätän kaloritaulukoita pöydille, ei kukaan välitä. Toisaalta, tuskin mikään olisi paremmin, vaikka he välittäisivätkin.
Pelkään, että kaikki näkee mun lävitseni. En halua antaa itsestäni kenellekään liikaa. Annan kuitenkin. Mutten tarpeeksi.
Niin monet ihmiset näkee, muttei reagoi. Miksi?
Joskus toivoisin voivani kertoa teille, kuka olen. Haluaisin pystyä selittää kaiken, niin että edes te ymmärrätte. Tiedän kuitenkin, etten pystyisi siihen.
Haluan tuntea kipua. Haluan satuttaa itseäni, haluan hitaasti yltyvää tuskaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä. Kyllä ne näkee.
Ei ne vaan välitä.Tämä on niin ristiriitaista sen takia, etten kestä olla kahlittu. Haluan olla vapaa ja päättää itse omista tekemisistäni. Kunnioitan myös toisten reviirejä. Ehkä on vain niin, että minäkin näen, mutten huomaa.
Itsestäni tuntuu ihan samalta, ja se on kyllä todella ristiriitaista. Joskus haluaisin että joku kysyisi, onko minulla jotain ongelmia syömisen kanssa ja näkisi kaiken. Mutta sitten taas... En varmaan kestäisi sitä.
VastaaPoistaNiinhän se on. Ei tiedä miten päin olisi. Tsemppiä!
PoistaSurullista kuulla, että ihmiset eivät huomaa pahaa oloasi. Voimia jaksamiseen ♥ Älä kuitenkaan valitse itsetuhoisuutta vaikka se saattaa tuntua lohdulta. Tiedän täsmälleen sen tunteen. Se ei kuitenkaan auta kovin kauaan. Aika on liian lyhyt verrattuna tarvittavaan apuun. Siis se ei auta kauaa...Itsekin olen kokeonut samoja tunteita. Voi kumpa voisin auttaa ja tukea sinua,mutta nyt en voi muutakuin yrittää lohduttaa sinua näin netin kautta kirjoittaen.
VastaaPoistaKiitos paljon. :) Niin, eihän se itsensä satuttaminen ainakaan mitään auta...
PoistaKyllä moni ihan varmasti välittää, mutta harva osaa reagoida tähän. Ne ei tiedä mitä sanoa tai tehdä. Ja mä tiedän tasan miltä se tuntuu.
VastaaPoistaTsemppiä ihan hirmuisesti pikkuinen<3
Kiitos Dianna<3 Kai mun pitäisi ajatella asiaa muidenkin kantilta tosiaan, enhän mäkään tähän varmaan osaisi reagoida.
PoistaMiten tän sanoisin.. Mun paras ystävä on jo parin kuukauden ajan oksennellut ja syönyt epäsäännöllisesti ym. Aluks se kerto mulle oksenteluista muttei sanonut että teki sitä tahallaan. Se valitteli painostaan (normaalipainoinen) ja vihjasi että haluaa liikkua enemmän eikä syödä enää roskaruokaa. Nykyään oksentelee edelleen mutta ei kerro siitä tai yrittää salata sitä, kerran oltiin yhdessä yleisessä vessassa ja kuulin oven läpi ihan kuin olisi oksentanut ja kysyin että oksensitko. Ensin se vastas että ei mutta kun vaa katoin sitä ni se sano että okei yritin.. Oltiin just ennen sitä oltu yhdessä syömässä. Nykyään huomaa selvästi että se on laihtunu varsinki kasvoista mutta en oo sanonu mitään. Välillä tuntuu että se yrittäs saada mut huomaamaan sen syömisongelmat ja en oo sanonu mitään, olen kuin en huomaisikaan. KOSKA mua ärsyttää se vaikka tiedän että tää kuulostaa tyhmältä. Aattelen että se vaa pelleilee ja kerjää huomioo ja että se vois kyl ite lopettaa ton ja että jos sanon siitä ja puutun siihe se vaa pahenee tai joudun tavallaan osavastuusee siitä. Ja ettei sillä oikeesti ees oo mitää syömishäiriöö se vaa haluu että sillä ois. Tiiän oon kauhee..
VastaaPoistaEt ole kauhea, tietämätön vain... Oletetaan, että kaverisi tekee tota vain huomion takia. Kaverisi siis oksentaa ja tekee elämästään täyttä tuskaa ja helvettiä vain huomion takia! Eikö sille silloin jo voisi edes sitä huomiota sitten antaa..?
PoistaHyvää kevättä :)