En kestä itseäni

Suunnitelmat muuttuu koko ajan. Mä en kestä itseäni. Siksi aion laihduttaa 10 kiloa niin nopeasti kuin mahdollista. Kyllä, olen lihonut taas. Paljon. Tänä aamuna painoin 61.3kg. Oksettavaa. Olen oksettava.

Tänään olen syönyt 445 kalorin edestä ruokaa. Oikeasti mun ei pitänyt syödä mitään.

Vaikka en vielä olekaan

Ei saa syödä... Ei saa syödä.
Mun äiti on huolissaan. Siitä, kun mä syön niin paljon herkkuja.

Oksensin taas. Huoh.

Vaikka en vielä innoissani ole, tulen vielä olemaan. Kaikki järjestyy, tiedän sen. Kaikki tulee olemaan hyvin ja minä tulen olemaan onnellinen. Alan nähdä itseni hymyilemässä ihan vain onnellisuuttani.

Mikään ei onnistu. Tuntuu, kuin aika vain lipsuisi ohitseni, enkä ehdi tehdä mitään.
Tällä hetkellä kaikki on huonosti, mutta ehkä pahan jälkeen hyvä tuntuu vieläkin paremmalta?

Näen mutten huomaa

Mä olen kyllästynyt siihen, ettei kukaan ota mua tosissaan. Vaikka naama punaisena huudan: "Mä haluan pois täältä, en jaksa!" ja vahingossa jätän kaloritaulukoita pöydille, ei kukaan välitä. Toisaalta, tuskin mikään olisi paremmin, vaikka he välittäisivätkin.

Pelkään, että kaikki näkee mun lävitseni. En halua antaa itsestäni kenellekään liikaa. Annan kuitenkin. Mutten  tarpeeksi.
Niin monet ihmiset näkee, muttei reagoi. Miksi?

Joskus toivoisin voivani kertoa teille, kuka olen. Haluaisin pystyä selittää kaiken, niin että edes te ymmärrätte. Tiedän kuitenkin, etten pystyisi siihen.

Haluan tuntea kipua. Haluan satuttaa itseäni, haluan hitaasti yltyvää tuskaa. Tällä hetkellä tuntuu siltä. Kyllä ne näkee. Ei ne vaan välitä.

Tämä on niin ristiriitaista sen takia, etten kestä olla kahlittu. Haluan olla vapaa ja päättää itse omista tekemisistäni. Kunnioitan myös toisten reviirejä. Ehkä on vain niin, että minäkin näen, mutten huomaa.

Toimiva

Mun seksuaalisuuteni on alkanut heräillä. Tunnen taas sitä pientä kihelmöintiä ajatellessani joitain henkilöitä. Mietteisiini pääsevät jopa naiset, vaikka en siihenpäin suuntautunut olekaan. Tuntuu tavallaan hyvältä. Olla vähän normaalimpi, tuntea vartalonsa toimivaksi.

Toisella hetkellä meinaan purskahtaa itkuun, ja toisella kaikki tuntuu niin ihanalta ja hymyilen makeasti. En tiedä mitä tehdä.
Paino laskenut 100g.

Iski

Nyt se iski muhun. Totaaliväsymys. Laihdutus ei ole mennyt tarpeeksi hyvin, olen ahminutkin, Tällä hetkellä paino 58.8kg. Eilen se oli 58.6kg. En tiedä miksi teen mitäkin, kun ei mua oikein kiinnosta mikään. Sohvalla suklaan mussuttaminen voisi ollakin ihan kivaa. Niin, sen pienen hetken.

Söin äsken kaksi porkkanaa ja mua masentaa.

Toi katto mua silleen

Mulla on taas sellainen vaihe päällä, että luulen kaikkien olevan ihastuneita muhun. Tällä hetkellä siis kuvittelen ainakin viiden kaverini olevan kiinnostuneita musta, vaikka tosiasiassa asia ei varmaankaan näin ole.

Katselin juuri paljaita reisiäni. Hui kamala. En tajunnutkaan, että olen noin lihava! Ihan kamalaa katsottavaa. Onneksi nyt en kuitenkaan aio vaipua itsesääliin ja -vihaan, vaan saan itsevarmuuteni ja innokkuuteni siitä, että ajattelen itseni laihana. Tiedän nimittäin sitä olevani pian.

Aamupaino ei ollut muuttunut, edelleen se 59.1kg. Huomenna toivoisin sen olevan 58 alkava.

Uskon itseeni

Mulla on niin mahtavan itsevarma olo! Mä tiedän, että mä onnistun niin tässä, kuin kaikessa muussakin mitä yritän. En anna muiden epäilysten haitata, eihän kukaan muhun ole koskaan uskonutkaan. En anna sen estää!

Ihan kuin mun elämäni olisi muuttunut radikaalisti ihan muutamassa päivässä. Vihdoinkin se muutos, jota olen kaivannut. Koko maailma näyttää, tuoksuu ja huokuu jotain erilaista kuin ennen.

Tosin laihdutus ei sujunut tänään aivan toivotulla tavalla. Kaloreita tuli melkein 1600 (liikunnalla kulutin yli 500 kaloria kumminkin...). Aamupaino oli 59.1kg, eli -400g.