Ärsyttävä lutka

Tänään sain kuulla sitten aika paljon kaikkea mitä tein lauantaina... "Ei vittu sä oot ärsyttävä kännis" "Oot kyl melkone lutka" "Muistatko ees kuinka monen jätkän kaa nuolit? Mä näin et ainakin 7!" Mun yks hyvistä (no hyvistä ja hyvistä) kavereista sanoo, että yritin sen poikaystävää. Se oli sitte vetässy mua turpaan, ja mähän en muista totakaan. En mä kyllä haluu uskoo et yritin sitäkin... Kumpa vain kaikki unohtais kaiken äkkiä, tai vaikka ei unohtaiskaa, niin ei muistuttais mua. Koska vaikka ihmiset puhuu musta paskaa selän takana, ei se mua satuta jos en tiedä asiasta. "Moi mä oon Olivia, tulkaa kaikki pojat pussaa mua!" Onhan se niiden hyvä sanoa noin, ei ne tiedä miten se mua satuttaa. Mutta kyllä mä sen ansaitsen, ei kukaan mua pakottanut juomaan. Mä en halua enää koskaan olla niin jurrissa...

Sinänsä olen ylpeä itsestäni, koska olen osannut esittää, ettei mua ahdista ja hävetä niin paljoa. Oon esittänyt iloista ja nauranut itselleni. Ne luulee, että oon kunnossa. Oikeasti sisältä oon ihan hukassa. Normaalisti en edes osaa esittää iloista, jos en oikeasti ole. Tänään se on onnistunut ihan hyvin. Joskus muutama kuukausi sitten, kun yritin esittää iloista ja sosiaalista, kaikki huomasi etten ole ihan kunnossa. Nykyään en ole enää niin voimaton, niin tämä sujuu jo paremmin... Mutta olen väsynyt tähän esittämiseen. En jaksa tätä enää...

Päivän ruuat:
puuroa 130kcal
rusinoita 100kcal
omena 60kcal
mandariini 30kcal
kahvi maidolla 10kcal
päivällinen: 3 rasvaista, oksettavaa kanansiipeä ja liikaa perunamuusia 500kcal?
yhteensä 830kcal

ps. Tunnustan, mokasin eilen ja mussutin omenaa ja juustoa kunnon ruuan jälkeen... Mikään ei tunnu enää onnistuvan.