Kaunis?

Sovittelen eri yläosia synttärikemuihin. Mikään ei tunnu olevan tarpeeksi hyvä. Tai ovathan ne vaatteet tarpeeksi hyviä, minä vain en ole tarpeeksi hyvä niille. Uskallanko vihdoin pukea päälleni ihanan paitani, jonka ostin lomamatkalla melkein 2 kuukautta sitten enkä ole käyttänyt koskaan?

Olen innoissani kemuista, mutta en koska haluan pitää hauskaa. Haluan häkellyttää kaikki mun kauneudellani. Kun olin pieni, pidin itseäni maailman kauneimpana ihmisenä. Mun äiti jaksoi aina muistuttaa, etta olen kyllä kaikkein kaunein luokallani, ja niin muistuttivat serkkunikin ja muut sukulaiset. Pidin kauneutta tärkeimpänä ominaisuutenani. Jos joku ei pidä luonteestani, niin ainakin olen kaunis. Myöhemmin ymmärsin, että olen ihan keskiverto. Mutta edelleen pidän ulkonäköäni tärkeimpänä ominaisuutenani. Olen epävarma luonteestani -kukaan ei pidä minusta enää, kun suuni avaan. Miksi kukaan haluaisi olla kaverini, jos en olisi kaunis? Näin ajatellen olen elänyt vuoteni. Olen istunut kaveriporukassa hiirenhiljaa, itkien sisältäpäin, koska minulla on ollut ruma päivä. Miksi kukaan haluaisi keskustella kanssani, kun en ole kaunis? Olen menettänyt oman identiteettini, ennen olin varma itsestäni, ennen rakastin esiintyä. Nyt ainoa syy, miksi menen juhliin, on, että pääsen näyttämään kuinka kaunis olen jälleen kerran. Luonteeni ei riitä, minä sisältäpäin en riitä, oikea minä ei riitä. Siksi keskityn ulkonäköön. Siksi en osaa elää enää.

Ruuat:
puolikas jugurtti 100kcal
kahvi maidolla 10kcal
mandariini 30kcal
iso omena 60kcal
yhteensä 200kcal
Mutta alkoholia saattaa vielä tulla... Ja kannabiskeksejä...