Paperilla

Mä taistelen itkua vastaan. En halua itkeä muiden nähden. "Mikä hätänä?" ne kysyy. En osaa vastata, enkä haluaisikaan. Muutama päivä, ja murheeni on unohdettu. Niin se menee. Enhän minäkään keskity kuin itseeni.

Haluaisin purkaa kaiken tämän pahan olon paperille. Suru, viha, itseinho, katkeruus, pettymys. Jos sen vain saisin tallennettua yhteen hetkeen, yhteen vilkaukseen. Se olisi kaunis, se olisi aito. Taideteos. Ja minä olisin vapaa siitä kaikesta. Minä saisin olla se tyhjä paperi, josta voi vielä tulla mitä vain.