sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Houkutus

Pakko vielä purkaa tätä ahdistusta... Ahdistaa ajatella, että joudun mennä huomenna kouluun. Ahdistaa, että jossain vaiheessa saan kuulla "ootsä laihtunut"-kommentteja. Ahdistaa, että mitä tahansa mä teenkin, olen silti onneton. Ja vaikka haluan olla rauhassa, kai se vähän satuttaa kun kukaan ei huomaa. Tai välitä.

Enemmän kuitenkin haluan olla yksin. Haluan maata koko päivän sängynpohjalla hyvää kirjaa lukien, unohtaen kaiken muun. Ne ajat, jolloin söin aivan liian vähän, näyttävät nyt jotenkin kauniimmilta ja houkuttelevammilta kuin ennen.
Voisinpa hypätä elämässäni kaksi vuotta eteenpäin. Lukio ei nyt oikein innosta, eikä tämän paikkakunnan ihmiset.

En halua edes yrittää olla onnellinen ainakaan pariin kuukauteen. Keskityn mielummin selviytymiseen, ja usko onneen tulevaisuudessa kuivaa edes osan kyyneleistäni.
Jokin taas naksahti päässäni. Pakko laihtua.

2 kommenttia:

  1. kiitos kauniista sanoista, piristit päivääni enemmän kuin varmasti ymmärrätkään!♥

    Ja ethän halua olla yksin, et oikeasti. Jokin muu yrittää uskotella niin, samalla kun se tietää ettet ole tarpeeksi kaunis, mutta se on väärässä. Haluat nauraa ystävien kanssa, olla onnellinen, nähdä mitä kaikkea elämällä on tarjottavana. Jos oikein todellatodella kuuntelet itseäsi, tiedät että olen oikeassa. Yritä jaksaa, olet jo kaunis♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos chrystal :) Mulla oli vähän heikko hetki eilen, kyllä mä yritän uskoa tuohon mitä kirjoitit :)

      Ja sinäkin olet kaunis <3 Hyvää kevättä!

      Poista