Haluan olla sivustakatsoja. Leikkiä omassa maailmassani ja seurata muita töpeksimässä ja elämässä elämäänsä.
En tarvitse huomiota, muistutan itselleni. Voin vain seurata, olla näkymätön, mutta aina silti läsnä. Se, josta ei saa selvää vielä ensitapaamisella. Se, jonka tosissaan huomaa vasta, kun tajuaa kiinnittää huomiota.
Miksi laihtuminen ja salainen maailma kiehtoo minua taas enemmän ja enemmän? Kätkeytyminen, yksinolo, mietiskely.
Yksin. Minulla on niin paljon ihmisiä ympärilläni, mutta olen yksinäinen. Nyt tunnen, että haluan olla yksin, vaipua hiljaisuuteen ja unohdukseen. Silti en olisi yksinäinen. Enhän? Enhän minä voi olla yksinäinen, jos en kaipaa ketään?
Vai kaipaanko?
En. En kaipaa. Ainakaan tällä hetkellä. Antaa ajan näyttää.
Maha kurnii. Tuntuu ihanalta.
Voimakkaalta.Taidan valehdella itselleni.
Allekirjoitan kaiken minkä sanot! Hassua kun en ole tajunnut että voi olla muitakin 'samanlaisia'. Itse olen koko ajan ristiriidassa sen kanssa, että haluan olla yksin, mutta silti tunnen koko ajan olevani niin yksinäinen. Kaipaan jotakuta ja silti en anna kellekään mahdollisuutta tutustua minuun.
VastaaPoistaNiin se usein on. Meitä samanlaisia on enemmän kuin uskotkaan. :)
PoistaVaikka ongelmansa tiedostaa, sille on niin vaikeaa tehdä mitään. :/
juurikin näin, hyvä että ees joku osaa laittaa sanoiks tän ja just kävi taas niin et tajusin tän vasta kun sain luettua jostai lainauksen omasta elämästä, tsemppiä:)
PoistaKiitos, tsemppiä paljon sullekin! :)
PoistaÄääh oot jotenki uskomattoman ihana ja jotenki miellyttävän tuntunen ihminen :3
VastaaPoistaTsemppiä sulle kaikkeen, seurasin sun blogia jonkin aikaa muuten vaan mutta nyt oli sitten pakko liittyä lukijaks ehh :))
Voi kiitos! Tuli niin hyvä mieli, kiitos tosi paljon. :) Kaikkea ihanaa sulle!
Poista