Oikeasti?

Olen yksin. Kaveri kysyi mut ulos, mutta en taida lähteä. Päivä on mennyt hyvin, olen syönyt 400kcal ja myöhemmin vielä tulee toiset 400. Se on hyvä. Miksi silti tuntuu, kuin olisin epäonnistunut? Hedelmäsalaatti oli liian hyvää ollakseen hyväksi laihdutukselle, ja kahvistakin nautin. Maha ei kurni. Missään vaiheessa ei ole ollut nälkä. Ei ahdista eikä masenna. Blogin aloituksesta lähtien ei ole edes tehnyt mieli ahmia, enkä edes ajattele ruokaa koko ajan. Siivosin huoneen ja pesin pyykit. Täydellistä. Missä siis vika? Ehkä olen vain niin tottunut epäonnistumisiin ja huonoihin päiviin, etten osaa ajatella, että nyt kaikki onkin hyvin. Jossain on aina pakko olla jotain vialla...

Onko elämäni oikeasti menossa parempaan suuntaan? Laihdunko minä oikeasti?