Uskon itseeni

Mulla on niin mahtavan itsevarma olo! Mä tiedän, että mä onnistun niin tässä, kuin kaikessa muussakin mitä yritän. En anna muiden epäilysten haitata, eihän kukaan muhun ole koskaan uskonutkaan. En anna sen estää!

Ihan kuin mun elämäni olisi muuttunut radikaalisti ihan muutamassa päivässä. Vihdoinkin se muutos, jota olen kaivannut. Koko maailma näyttää, tuoksuu ja huokuu jotain erilaista kuin ennen.

Tosin laihdutus ei sujunut tänään aivan toivotulla tavalla. Kaloreita tuli melkein 1600 (liikunnalla kulutin yli 500 kaloria kumminkin...). Aamupaino oli 59.1kg, eli -400g.

Innoissaan!

Tää projekti tekee mut melkein onnelliseksi. Vihdoinkin lopetan itseni kiusaamisen ja annan itseni olla kaunis. Askartelin hienon vihkon itselleni, johon merkkaan joka päivä kaiken mitä syön, kaikki urheilut, kalorit, painon ja nukutut tunnit. Äärimmäisen motivoivaa. Mä olen niin innoissani tästä!

Haluaisin painaa 50kg. Siihen kuitenkin on edettävä vähän hitaammin kuin 4 viikossa, sillä tänä aamuna paino 59.5kg. Menkat juuri alkoi, en tiedä onko sillä sitten tekemistä ton painon kanssa...
54kg olisi hyvä. Eli 5.5kg pudotusta vajaassa kuukaudessa.
Niin ja hei. Mikäli olen tyytyväinen esimerkiksi 53- tai 52-kiloisena, niin siihen sitten jään. Ei saa päästää tiettyä painoa pakkomielteeksi.

Tänään söin erittäin terveellisesti vajaan 900 kalorin edestä. En kyllä tajua, miten noita kaloreita tulikin noin vähän! Paljon salaattia, kuituja ja proteiinia mahtui siihen!
Liikuin tunnin ja kulutin sillä ehkä 400-500 kaloria.

Suunnitelma

17. maaliskuuta - 14. huhtikuuta suunnitelma (suuntaa-antava)

klo. 7:30 aamupala: puuro

klo. 12:00 lounas: kouluruoka / viikonloppuisin ei mitään

klo. 15-16 välipala: ruisleipä + kinkku + kurkku tai tomaatti / jogurtti + hedelmä / (katkarapu)salaatti

klo. 18-> päivällinen/illallinen: kotiruoka / ei mitään

• Jos et ehdi syödä ateriaa oikeaan aikaan, jätä se kokonaan välistä

• Urheilua 5 kertaa viikossa + reippaasti hyötyliikuntaa

• Jos tulee "pakko syödä"-tilanne, jätä muu(t) ateria(t) välistä

Kämpän on oltava siisti ja läksyt pitää tehdä. Kunnon yöunet on aina plussaa! Joka aamu käyn vaa'alla ja merkkaan tuloksen päiväkirjaani. Blogiini merkkaan painon aina kun voin.

Jes! Näillä eväillä mennään! 

4 viikkoa

 Taas tein sen saman virheen. Ahmin. Niin kuin joka hemmetin ikinen päivä! Koulun jälkeen mulla on aina hetki aikaa olla ja rauhoittua ennen pakollisia velvollisuuksia ja askareita (joita en kuitenkaan saa aikaseksi tehtyä...), ja niin kauan kuin syön, rauhan hetki jatkuu. Niinpä syöminen menee aina täysin liiallisuuksiin.

Mä oksensin äsken.

Pitää ilmeisesti ryhtyä jollekin tiukalle dieetille, jotta mulla on tarkat säädökset ruoka-aikojen ja -määrien suhteen. Ja lopulta siitä syntyy uusi rutiini ja pääsen eroon tästä uhkaavan huonosta vanhasta. Kehittelempä siis näin alkuun itselleni vaikka 4 viikon dieetin. Samalla keskityn myös ulkonäön muihin osa-alueisiin, laihuus ei riitä minulle. 52-kiloisena pukeuduin nuhruisiin college-housuihin ja yli-isoihin, kahvin tahrimiin huppareihin. Tällä kertaa aion hoitaa ihoani, hampaitani, hiuksiani ja kynsiäni, sekä käydä shoppailemassa ja panostaa joka päivä pukeutumiseen.

Suunnittelen tämän dieetin tänä iltana huolella ja tulen sitten postaamaan sen kaikki tiedot tänne bloginkin puolelle. Alan samalla pitää ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa aina mukana, ei ainoastaan netissä.

 

 

Mitä pelkään

Mitä mä oikeasti pelkään? En pääse melkein päivittäisestä ahmimisesta eroon, en sitten millään. Olen kokeillut tosin vain itsekurimenetelmää, sekä tietty "pysy poissa kotoa"-keinoa. Oksentaminen jäi jo pois, siihen en enää halua palata. Onnekseni ahmimiskohtausten kalorit jäävät kohtuuden rajoihin, joten en liho ainakaan merkittävästi. Tai ehkä tästä olisi helpompi päästä eroon, jos se olisi ihan kunnon elämää näkyvästi haittaava ongelma. Ei tämä muuta tee kuin syö itsetuntoani.

Tiedän, että ratkaistakseni ongelmani mun pitää alkaa ajatella eri tavalla. En vain tiedä, että mitä teen väärin ja mitä tulisi tehdä. Masentaa ajatella, että luultavasti huominen on ihan samanlainen kuin tämäkin päivä - koulusta kotiin päästyäni olen vielä ihan varma, etten mokaa. Sitten syön välipalaa, sitten vähän lisää, sitten huomaankin liikkumisen ja jopa hengittämisen olevan vaikeaa.

Haluan muuttaa elämäni, useimmat päiväni rutiinit ja pohtia ajatusmaailmaani. Mitä minä arvostan ihmisessä? Miksi? Miksi arvostan jotain piirrettä jossain muussa, mutta itsessäni se on oksettavaa ja säälittävää?

Tunnustan

Dianna antoi minulle tällaisen tunnustuksen, kiitoksia vain paljon!

Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia.Liebster palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.

Tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikki blogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heillejättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikki blogilleen!

Sokerihumalaa
Liha tottelee kuria
Täydelliseksi
Mortal Spell
Angels of Mine

Mun oli tosi vaikeeta valita blogit tähän, kun hyviä blogeja on niin paljon! Varmasti unohdin osan ihanihan lemppariblogeistanikin...

Kyynelet

Ihan sama, kuinka monta kertaa mä toistan, etten jaksa. Jaksan kumminkin. Herään silti joka aamu ja suoritan velvollisuuteni, vaikken ehkä ihan niin hyvin kuin kuuluisi. On jaksettava. Kaikki muutkin jaksaa. Tuskin olen mitenkään erityinen; kaikilla muillakin on varmasti heikot hetkensä ja kyyneliin hukutetut iltansa.